Phi Phin kahdet kasvot

Phi Phille turisteja ajaa kaksi asiaa: kahta korkeaa saarta yhdistava (aikanaan) hakellyttavan kaunis hiekkasarkka seka 'The Beach' leffasta tuttu Maya Bay. Rantauduttuamme edessamme avautunut nakyma oli lohduton. Satapainen taiwanilainen turistiryhma oli pukemalla jaettu siniseen, punaiseen ja keltaiseen aliryhmaan jotta matkaoppaat pystyisivat edes joten kuten paimentamaan sopulilaumaansa. Jalleenrakennus tsunamin jaljilta on viela pahasti kesken ja maansiirtokoneet moyrivat palmujen seassa. Omahyvaisesti voisi ajatella etta olisi parempi jattaa kaikki tuhoutuneet talot uudelleenrakentamatta, mutta turismi on naiden ihmisten leipa ja saaren rakentaminen jatkuu koska kaltaiseni ihmiset kayvat siella. Nykyaan baarikortteleiden tayttamalla hiekkasarkalla on vaikea uskoa etta kyseessa on suojeltu luonnonpuisto.

Naapurisaari Phi Phi Leh on pystytty suojelemaan bungalowin rakentajilta ja sen suojaisat poukamat ovat vaikuttavia jos osaa kuvitella ne ilman venesaattueiden paikalle karraamia turistimassoja. Halusimme olla Timpan kanssa vastarannankiiskia ja vuokrasimme pitkahantaveneen sijasta kajakin. Vuorottelevissa myota- ja vastatuulessa seka ristiaallokossa kamppaillessamme kerasimme lahinna saalivia katseita ohikiitavien 400hv speedboatien matkustajilta. No, kylla meille vilkuteltiinkin ja kannustettiin. Viiden tunnin melomisen, palaneiden raajojen ja rakkoisten kammenien jalkeen taytyy todeta etta aika mulkkua hommaa.

Mutta loytyy Phi Philta myos rauhallisempia paikkoja. Huvilamme (24e/yo) sijaitsi venematkan paassa kaikesta kaahotuksesta eika parvekkeelta avautuvassa nakymassakaan ole mitaan valittamista. Heti etupihalla on elinvoimainen koralli jota pallistellessa jouduin osaksi uteliasta kalaparvea. Suomessa sarjetkin lahtee karkuun. Lisataan niiden kohteiden listaan joihin taytyy tulla uudestaan.