Viela kerran Sydney

Melbournessa oli kylma ja Torquayssa satoi niin paljon etta vierailu Bell's Beachin surffipyhattoon jai haaveeksi. Jessen, Jennin ja Tatun luona Adelaidessakin saa oli vuodenaikaan nahden surkea mutta ainakin siella oli hauskaa. Eraan portsarin mielesta oli varmaan hyva lappa evata minulta sisaanpaasy paallystakkini takia ja ohjata seuraavasta ovesta sisaan jossa olisi rennompi meininki. Kai bordelli on sitten "as laidback as it gets".


South Portin aallot eivat ole vilukissoille. Ylamaessa vasytti ja alamaessa jannatti.

Saavuttuani Sydneyyn kuulin etta jatkolentoyhtio oli lopettanut reittini operoimisen viime lokakuussa mutta kukaan ei ollut vaivautunut kertomaan asiasta minulle. Qoqo lennatetaan legendan syntysijoille Uuden Seelannin kautta, tosin paivaa suunniteltua myohemmin. Parhaat sketsit perustuvat toistoon joten lahdin katsomaan oopperataloa kolmannen kerran.

Vajaassa kuukausi ei riita Australiassa juuri mihinkaan mutta paikallinen elamantyyli ehti tehda minuun vaikutuksen. Taalla syodaan ja juodaan hyvin, rakastetaan urheilua ja jossain on aina lammin. Ehka nama seikat selittavat myos miksi aussit ovat ystavallisinta tapaamaani kansaa.

p.s. Land Down Under tarjoaisi loistavat puitteet kunnon road tripille. Anyone?


USA-tourilla mukana olleet tuntevat kiintymykseni siltoihin. Kuvassa Sydney Harbour Bridge.