Popoyo

Seuraavana vuorossa oli Honduras. Tyynenmeren puolella sen lapi ajaa muutamassa tunnissa -onneksi, silla tiet olivat samaa tasoa Guatemalan kanssa. Matkanteko oli jatkuvaa monttuslalomia, kuopat kun eivat olleet mitaan pienia toyssyja vaan kunnon hiidenkirnuja. Pari kertaa kolahti vahan ronskimmin ja nain sivupeilista kuinka kaksi polykapselia kaartoi tienpenkalle. Kaytannossa Hondurasin lavistykseen meni kokonainen paiva, silla rajanylitykset ovat auton kanssa melko raskaita byrokraattisia prosesseja. Paperimme olivat kuitenkin kunnossa, ja ehka siksi meinasin saada Nicaraguan vastaisella rajalla sakot puolialastomana ajamisesta. Muuta huomautettavaa kun ei loytynyt emmeka huolineet poliisin kanssa yhteistyota tekevien "raja-apulaisten" palveluita.

Nicaraguan puolella aanensavy muuttui samantien. Rajavirkailija pisti samantien leimat papereihin, Vali-Amerikkaa halkova valtatie CA-2 oli moitteettomassa kunnossa ja ratsiassakin poliisi toivotti Rachaelille ja Kellylle hyvaa naistenpaivaa. Matka taittui niin joutuisasti, etta olimme seuraavana iltana perilla Popoyossa maan etelaosassa. Majapaikkamme oli vahan prameampi mihin olimme tottuneet, mutta kun hinta tipahti 15 dollarista kuuteen per nena niin jaimme aloillemme.

Nakyma parkkikselta on komea, mutta aalto itse on suutari.

Popoyon paapointti on 10 minuutin kavelymatkan paassa, ja se on jo oikea aalto. Tosin veteen mennessa jarkytys oli aikamoinen kun veden lampotila oli tipahtanut 10 astetta El Salvadorin lukemista. Popoyo sijaitsee ohuella kannaksella Tyynenmeren ja Nicaragua-jarven valissa. Karibian puolen pasaatituulet paasevat puhaltamaan esteetta aavan jarven yli, mika tarkoittaa offshore-tuulia 365 paivaa vuodessa. Surffarit ympari maailman kuolaavat offshore- eli maatuulen peraan, silla se pitaa aallot kauniisti kasassa. Taalla tuuli oli tosin lahtenyt taysin lapasesta ja se sylki 30m pitkia parskeita suoraan aaltoa yrittavan surffarin silmille. Lisaksi se sekoitti vetta edella mainituin seurauksin. Muut olivat naureskelleet jo kuukauden verran tavanomaista painavammalle surffibagilleni. Hymyt hyytyivat laakista kun kaivoin sielta esiin markapuvun.

Swelli oli kasvanut pikkuhiljaa viikon mittaan ja odotukset olivat korkealla keskiviikkoa silmalla pitaen. Kuinka ollakaan sahkot menivat poikki edellisena yona, eika nukkumisesta tullut mitaan ilman tuuletinta. Pari tuntia pyoriskeltyani raahasin patjani verannalle ja panin uudelleen maaten. Lopulta sain unen paasta kiinni, mutta herasin miltei samantien siihen kun joku laappi kasvojani. Luuvitosswingi napsahti suoraan koiraa kuonoon ja se peraantyi ulisten. Seuraavana tulivat kissat. Aluksi ne tyytyivat kehraamaan kylkiani vasten, mutta pitkastyttyaan ne alkoivat juosta ylitseni ja sittemmin temmeltaa keskenaan paallani. Vasta kun tajusin esittaa kuollutta ne kyllastyivat ja jattivat minut rauhaan. Hetken paasta kasvojani nuoltiin taas. Vedin lakanan paani ylitse, mutta piski vain jatkoi lipomistaan kyllastaen lakanani kuolallaan. Samalla toinen alkoi naykkia paljastuneita nilkkojani. Ponkaisin ylos ja ruimaisin molemmat kaulapannasta alas porstualta. Siita ne vasta innostuivatkin kun kerrankin joku leikki niiden kanssa. Ilmeisesti ne alkoivat kilpailla suosiostani, mika kaytannossa tarkoitti etta ne painivat keskenaan paallani. Aikansa vaannettyaan nekin kyllastyivat. Niin teki naapurinikin, joka tarpeeksi haukuntaa kuunneltuaan tuli ulos, karjaisi "Shut up!" ja heitti pullosta vetta mustin niskaan. Tilanne rauhoittui lopulta puoli tuntia myohemmin naapurin toisen tulemisen jalkeen. Minka jalkeen aurinko sitten nousikin.

Paiva meni puolihorroksessa laskuvetta odotellessa. Olin jattaa koko surffin valiin vasymykseen vedoten, mutta onneksi vaantaydyin rannalle silla sain elamani sessarit. Karsimattomyys ja kylma vesi koituivat muiden kohtaloksi ja sain yksin poimia parhaat paalta. Nelja toinen toistaan pidempaa aaltoa, bang-bang-bang-bang. Sain kaikki myos nauhalle, mutta rannekuvakulma ei ole paras mahdollinen, kuten kuvasta nakyy.

Napsaisin ao. otoksen Kellysta, tosin brasilialainen photoshoppaus on hiukan teatraalista omaan makuuni.