Dengue-kuumeen jalkiloylyt loivat Paten siina maarin loysaksi etta hanen mittansa tuli tayteen ja poika palasi Suomeen. Meidan uskomme Davidin piilopirtin aaltoihin oli astetta kovempi joten santasimme Sumballe. Bollocks. Kahden eri tahon vakuutteluista huolimatta kukaan ei tiennyt tulostamme joten Davidin poissaollessa resortti avattiin viiden tunnin varoitusajalla meita varten. Muutaman paivan surffimatkailussa huonojen olosuhteiden riski on huomattavan suuri ja niinhan siina kavi etta karu totuus valkeni ensimmaisen aamun myota. Swelli oli minimaalista ja koko rantakaistale oli levoton voimakkaiden virtausten pyyhkiessa sinne tanne. Racetracks ja Bang-Bang hadin tuskin murtuivat ja Toimistolla piti meloa jatkuvasti etta pysyi paikallaan. Kaiken lisaksi olin pakotettu kokeilemaan kasvissyontia kolmen paivan ajan ja voin todeta ettei se ole minun juttuni.
Nain jalkeenpain ajateltuna vuosi sitten kaikki oli niin taydellista etta nyt asiat saattoivat olla vain huonommin. David, Hamish, Davidin ruoat, viinit, aallot, auringonlaskut - Sumban taika oli poissa. Saa nahda milloin se palaa silla Davidia ei talla hetkella paasteta maahan viime vuoden tapahtumien tahden ( http://emilqoqo.blogspot.com/2006/04/welcome-to-zoomba.html ). Hyva Mika, hyva Suomi!
Sumballa oli vain autiutta ja kuolemaa.
No comments:
Post a Comment